Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Siedätyshoitoa Murulle

Muru on tottunut kasvattajan luona leonbergeihin, mutta kotioloissa ei tykkää isoista koirista yhtään. Tämä johtuu tietysti siitä, kun ei ole ollut tekemisissä isojen koirien kanssa. Videolla on Murun eka kohtaaminen ja lenkki ison rotikka uroksen kanssa. Olin tosi yllättynyt Murun käytöksestä! Luulin, että se vaan räksyttää ja räksyttää mutta lenkkihän menikin tosi hienosti alkupärinöiden jälkeen. 
Muru taisi saada uuden kaverin.

                

Syyskuulumisia

Edellisestä päivityksestä onkin jo paljon aikaa. Kaikenlaista muuta ohjelmaa on ollut niin paljon, etten ole ehtinyt paneutumaan blogiin.

Elokuun alussa Nipsu sai viimein hyviä uutisia maksakontrollista. Alt-arvo oli laskenut 157! Nyt ollaan jo lähellä normaalin rajaa. Edellisellä kerralla kesäkuun alussa se oli vielä yli 200.  Todella hitaasti se on laskenut, kun kohta tulee jo vuosi Nipsun sokeutumisesta. Äkkiä se aika menee... Seuraava maksakontrolli on marraskuun lopussa.

Nipsu on voinut kaikin puolin todella hyvin. Kuten myöskin Nala  ja Muru. Koko trio on ollut terveenä ja alla olevasta videosta näkyy, mitä ne ovat viime aikoina pihalla eniten touhunneet...

               

Patologin lausunto ja muita kuulumisia

Leikkauspotilaat Nipsu ja Muru ovat molemmat toipuneet jo kokonaan. Nipsulla tosiaan ei muuta ihmeellistä ollut kuin kaksi viikkoa pehmeää ruokaa, mutta Murulla toipilasaika kesti vähän kauemmin. Sulavat tikit aiheuttivat Murulle reaktion haavaan ja se turposi sen verran, että käytiin sitä lääkärille näyttämässä. Ei kuitenkaan vaatinut sen kummempia toimenpiteitä ja se on jo parantunut.

Nipsun kasvaimen patologin lausunto tuli kesäkuun lopulla. En saanut eläinlääkäriä kiinni sitä suomentamaan minulle, mutta pääasia että oli hyvälaatuinen. Ilmeisesti hammaskivestä johtuvaa. 

Olen pessyt trion hampaita jo lähes pennusta saakka, välillä vähän useammin ja välillä harvemmin. Niin  Nipsulla kuin muillakaan ei ole ollut juurikaan hammaskiveä näkyvillä. Tämän jälkeen olen alkanut pesemään hampaita päivittäin, jos siitä olisi jotain hyötyä kasvaimen uusimiseen. Muistakaa te muutkin pestä koiranne hampaita!

Toipilaita ja pihaleikkejä

Murun leikkaushaava on parantunut todella hyvin. Tosin juhannusaattona pelästyin, että haava on käynyt vuotamaan kun potkupukuun oli tullut kellertäviä märkiä länttejä. Ei se sitten ollutkaan haava, onneksi, vaan Murulta tuli maitoa. Eilenkin se jatkui, mutta onneksi tänään näyttää siltä että se on hiipumaan päin. Murulla ei ollut alkuviikosta minkäänlaisia valeraskausoireita, jos olisi ollut niin leikkaus olisi siirtynyt toiseen ajankohtaan. Liekö leikkaus sekoitti jotenkin Murun hormonit, vai mitä lie tapahtunut.

Sillä aikaa kun Muru joutuu mököttämään toipilaana sisällä, niin kaksoset leikkivät innoissaan omalla pihalla. Tuo videolla näkyvä ja kuuluva Bilteman lelu on aivan loistava! Kestää hyvin Nipsun käsittelyä ja mikä parasta, Nipsu leikkii sen kanssa ihan hulluna. Nalakin innostui ekaa kertaa Nipsun sokeutumisen jälkeen leikkimään Nipsun kanssa yhdessä. Nipsun leikkityyli on nykyään vähän rajumpi, kun se ei osaa varoa muita, niin Nala ja Muru hiukan vierastavat sitä. Tuota lelua pystyy heittelemään Nipsulle ja se osaa hakea sen äänen perusteella. Lelun ääni on sen verran korvia huumaava, että sisällä tuon kanssa ei mielellään leikitä...

Leikkauspotilaita

Viime viikon torstaina Nipsun suusta poistettiin ienkasvaimet. Lääkäri sanoi, että toisellakin puolella oli kasvaimenalku joten se tietysti lähti samalla. Suuhun ei tullut edes tikkejä. Ainoastaan kaksi viikkoa pehmeää ruokaa, muuten ei mitään erityistä. Parin viikon päästä patologilta tulee tietoa, mitä kasvaimet olivat. Sitä hiukan jännityksellä odotellaan...

Meillä on toinenkin leikkauspotilas, kun Muru steriloitiin tiistaina. Muru selvisi nukutusaineista liiankin nopeasti ja jo tiistai iltana se paineli menemään pitkin taloa häntä heiluen. Me tietysti mentiin perässä vahtien, ettei se hypi mihinkään. Nalan kanssa oli kyllä paljon helpompaa, kun se osasi olla rauhallisemmin. Tämän yhden elohopean kanssa me ollaan ihan pulassa. Tulee pitkät kymmenen päivää (vähintään) sitä vahtiessa! 

Öisin Murulla on tötterö käytössä, mutta päivisin pidetään potkupukua suojaamassa haavaa. Mokoma pystyy luikertelemaan sieltä pois niin parempi olla öisin tötterö, jottei pääse nuolemaan.

Haavalappu otettiin tänään pois ja haava on tosi siisti. Ei ollut vuotanut yhtään leikkauksen jälkeen.

Voihan maksa-arvot, edelleen...

Maanantaina oli Nipsun maksakontrolli. Maksa-arvo alat on edelleen koholla. Tällä kertaa se oli 204, kun viimeksi se oli 214. Alaspäin siis tullaan, mutta hitaasti... Nipsu ei edelleenkään oireile korkeasta arvosta mitenkään, päinvastoin se on piristynyt kovasti. Leikki-intokin on palautunut koko ajan enemmän ja enemmän. 

Mutta lisämurheita aiheuttaa ienkasvain suussa, jonka huomasimme reilu viikko sitten. Alaleuan vasemmalla puolen, hampaiden sisäpuolella. Voi pientä Nipsu-koiraa, nyt on jo liikaa kaikkea! Nipsu tosin ei itse välitä kasvaimesta ollenkaan, ei taida olla edes kipeä kun luut maistuvat entiseen malliin. Lääkäri sanoi, että tuollainen kasvain saattaa tulla vaikka siitä kun luusta jää piikki ikenen väliin. Lääkäri ei tuntunut olevan siitä kauhean huolissaan, mutta kyllä omistajia huolestuttaa sitäkin enemmän. Sitten vasta kun se on poistettu ja tutkittu saadaan tarkempaa tietoa mikä se oli. Kasvain poistetaan ensi viikolla. Ilmeisesti polttamalla, joten suuhun ei tule edes tikkejä. Samalla reissulla otettiin muitakin veriarvoja ja kaikki olivat ok, eli ei ole tulehdusta tai mitään muutakaan kasvaimen takia.

Kukkais-Nipsu :)

Taas ollaan ihan pihalla!

Nipsu on oppinut kulkemaan hienosti omalla pihalla ja leikki-intokin alkaa hiljalleen palautua. Nyt vielä toivotaan, että kesäkuun alun maksakontrollissa olisi kaikki kunnossa!

              

Voihan maksa-arvot!

Nipsu on käynyt alkuvuoden aikana jo useammassa maksa-kontrollissa ja edelleen yksi arvoista on koholla. Alt-arvon maksimi on 118 ja Nipsulla se on 214.  Alkuvuodesta se oli 226, joten hiukan se on laskenut. Silloin kun kortisonikuuri oli päällä, niin kyseinen arvo oli 764... Alaspäin siis on tultu, muttei tarpeeksi. Lääkäri alkoi viimeksi ehdottelemaan jo koepalaa, mutta mielestäni se on vielä hätävarjelun liioittelua. Nipsu ei oirehdi maksa-arvoja mitenkään; se syö ja juo normaalista, eikä ole erityisen väsynyt. Se laihtui ruokaa vähentämällä normaalimittoihin joten sekään ei liity mitenkään maksaan. Ennen kortisonikuuria Nipsun maksa-arvot olivat täysin normaalit.

 Nyt kokeillaan Samylin-nimistä maksaa suojaavaa ravintolisää kahden kuukauden ajan ja mennään sen jälkeen taas kontrolliin. Ei ole tuokaan halpaa huvia, kun ei mene edes vakuutukseen (on ravintolisä, ei lääke). Kuukausi maksaa reilu 70€, mutta täytyyhän sitä kokeilla jos se auttaisi. Lisäksi Nipsun ruuasta jätettiin öljyt pois. Muuten ruokavalio pysyy samana kuin tähänkin mennessä. Toivotaan nyt, että tällä saataisiin arvo normaalin rajoihin!

Lämpiminä päivinä trio on ruokaillut jo ulkona. Nipsu osaa jo hienosti kulkea omalla pihalla. Marjapuskat tuottavat välillä vaikeuksia, mutta ei se menoa tunnu haittaavan vaikka vähän törmäilee. Sitten kun se innostuu jostain kovasti, esimerkiksi vahtimaan pihaa, niin keskittyminen kulkemiseen herpaantuu ja Nipsu törmäilee enemmän. Mutta on se oppinut jo rauhoittamaan kulkemistaan pihalla, joten eiköhän se siitä vielä iloksi muutu.

Nipsu

Nala

Muru

Sisko ja sen veli nauttivat auringosta. Hienosti Nipsu löytää itse penkin ja hyppää sinne.

Nalle-kaveri kävi moikkaamassa trioa!

Kevätkuulumisia

Taas on tovi vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta. Tammikuun alussa Nipsu kävi maksakontrollissa. Arvot olivat laskeneet paljon, mutta edelleen hiukan normaalia korkeammat. Tämän kuun lopussa käydään vielä kerran kontrollissa, jotta selviää onko arvot palautuneet normaaleiksi.

Helmikuussa trio oli hiukan yli kaksi viikkoa hoidossa meidän reissatessa rapakon toisella puolen.

 

  

Hiukan jännitti miten Nipsu pärjää hoidossa sokeana. Onneksi trio on ollut hoitolassa useita kertoja aiemminkin, joten paikka on tuttu ja turvallinen. Sieltä tuli kuulumisia useita kertoja kahden viikon aikana ja kaikki meni oikein hyvin. Pari ekaa päivää Nipsu kuulemma haahuili siellä ja sitten osasi kulkea niin kuin ennenkin. Pyysin myös hoitolan väkeä tarkkailemaan Nipsun painoa, jottei se hoidon aikana nouse. Iloisena yllärinä hoitolan väki oli saanut pudotettua Nipsun painoa puoli kiloa. Ihan paras hoitola, jossa koirat saavat runsaasti liikuntaa!

Hoidon jälkeen Nipsu on ollut kotona paljon reippaampi, joten hoito taisi olla vain hyväksi sille. Olen ajatellut josko saisin Nipsusta vielä juoksukaverin. Kerran käytiin jo kokeilemassa ja se oli ihan innoissaan siitä. Hiljalleen opetellaan juoksuhommia uudestaan tasaisella alustalla, jottei se loukkaa itseään kuoppiin tms. Kyllä mä siitä vielä juoksukaverin saan! :)

Ollaan myös opeteltu omalla pihalla vapaana oloa. Ekoina kertoina Nipsua jännitti kovasti, mutta nyt se nuuskii ja ihmettee siellä jo reippaana. Eiköhän se vielä siis kesällä siellä vapaana kirmaa. Sairauden myötä siitä on tullut niin ahne ruuan perään, että mädät omenatkin menee pihalla parempiin suihin jos ei koko ajan vahdi. Ennen ne eivät kiinnostaneet sitä ollenkaan. Lenkilläkin täytyy olla nykyään koko ajan tarkkana, ettei se syö mitään sopimatonta.

Vieraat ihmiset Nipsu ottaa vastaan samalla tavalla kuin ennenkin. Iloisesti häntää heiluttaen ja tervehtien. Onneksi sokeus ei ole tehnyt siitä pelokasta ja arkaa. Kunhan leikkiminen tulisi vielä takaisin kuvioihin...